perjantai 21. huhtikuuta 2017

Siman aika!



Pääsiäinen meni ja vappu yllättää. Simat ovat olleet kaupoissa jo hyvän aikaa, mutta nyt on oikea aika valmistaa oma vappusima. Hunajasta totta kai!

Raikas hunajasima sopii vapun lisäksi muihin kevään juhliin. Simaa on myös kiva tuunata. Itse olen kokeillut tämän reseptin mukaan tehtyä simaa, johon on lisätty raastettua inkivääriä. Mutta ihan perusreseptikin on herkullinen! 

Kotitekoinen hunajasima antaa loistavan vaihtoehdon myös vaikkapa kevään valmistumisjuhlien maljaksi!

Hunajasima

  • 4 litraa vettä
  •  450 g kotimaista hunajaa*
  •  2 sitruunaa*
  • ripaus hiivaa
  • (rusinoita)
  • (voi maustaa esimerkiksi inkivääriraasteella)

Kiehauta osa vedestä ja kaada se hunajan päälle. Lisää loput vedestä ja purista sitruunoiden mehu. Lisää haaleaan seokseen hiiva, n. 1/5 tl. Anna käydä huoneen lämmössä seuraavaan päivään. Siivilöi ja pullota sima. Lisää jokaiseen pulloon teelusikallinen sokeria ja halutessasi muutama rusina.
Sima valmistuu viileässä paikassa noin viikossa, huoneenlämmössä noin kolmessa päivässä.
 

Huom! Paine pullossa kasvaa käymisen jatkuessa, joten älä käytä liian tiukkaa korkkia. Säilytä sima viileässä ja nauti noin viikon kuluessa.



*Mehiläiset tuottavat hunajan ja pölyttävät sitruunat tästä reseptistä.

torstai 23. maaliskuuta 2017

Ilmastonmuutos vaikuttaa myös pölyttäjiin

Viime viikolla julkaistiin Luonnonvarakeskuksen (Luke) raportti ”Lisää tehoa ilmastonmuutokseen sopeutumiseen – Sopeutumisen tila 2017”. Raportti sai minut pohtimaan ilmastonmuutoksen vaikutusta pölyttäjiin. Olin yllättynyt, että raportissa ei mainittu esimerkiksi mehiläisiä sanallakaan, vaikka raporttia varten oli tehty laaja sidosryhmäkartoitus. Ilmastonmuutos vaikuttaa totta kai myös eri pölyttäjiin. Voimme jo lukea, kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa esimerkiksi kasvintuotantoon: on varauduttava säiden ääri-ilmiöihin, tulokaslajeihin, tauteihin, eroosioon jne. En ole ilmastoasiantuntija, mutta tässä joitain alalla esiin nousseita pohdintoja:

Varroapunkki levittää tauteja ja heikentää pesiä.
  • Pahentaako ilmaston lämpeneminen punkkiongelmaa? Punkkeja ei kaivata lisää, sillä ne ovat jo nyt Suomen tarhauksen suurin vitsaus. Jos ilmasto lämpenee, varroapunkin elinolosuhteet saattavat kuitenkin muuttua myönteisemmäksi. Suomessa punkkiongelmaa rajoittaa kylmyyden takia se, että talvella mehiläiset eivät tuota toukkia (=sikiötauko). Punkki nimittäin tarvitsee toukkakennoja lisääntymiseen, eikä lisääntyminen siis pitkän talven aikana onnistu. Jos ilmasto lämpenee, kasvaako punkkien lisääntymisaika ja siten punkkien määrä? 
  • Uhkaavatko tulokslajit mehiläisiä? Jos ilmasto lämpenee, voi Suomeen muuttaa  uusia tulokaslajeja. Joukossa voi olla myös mehiläisille erittäin vaarallisia lajeja. Yksi näistä on pieni pesäkuoriainen, jota esiintyy tällä hetkellä tiettävästi EU-maista vain Italiassa. Se ei pysty talvehtimaan Suomen oloissa, mutta entä jos ilmasto lämpenee…Toinen Euroopassa leviävä haitallinen laji on aasianherhiläinen. Se on kovaa vauhtia levinnyt Euroopassa viime vuosina ja sitä emme varmasti haluaisi tänne asumaan.
  • Kasvit ja pölyttäjät ovat oppineet toistensa tavoille.
  • Muuttuuko kasvillisuus? Jos jotkut kasvilajit katoavat ilmaston muuttuessa, sillä voi olla suuri vaikutus tiettyihin pölyttäjälajeihin. Eräät perhoset tai kimalaislajit ovat sopeutuneet juuri tiettyihin kasveihin. Toki tämä menee myös toisin päin: jos ”saamme” Suomeen uusia kasvilajeja, uudet pölyttäjälajit saattavat menestyä täällä. Eli lajisto voi muuttua paljonkin ajan saatossa.
  • Muuttuvatko vuodenajat? Joidenkin hyönteisen vuodenkierto on hiuksen hienoa.  Moni pölyttäjä ja kasvi ovat vuosituhansien aikana sopeutuneet yhdessä tiettyyn vuodenkiertoon. Kun kasvi kukkii, oikeat pölyttäjät ovat liikkeellä oikeaan aikaan. Tutkijat ovat kuitenkin havainneet, että kun ilmasto on lämmennyt, pölyttäjät lähtevät väärään aikaan liikkeelle ja siitä voi kärsiä sekä kasvi että pölyttäjä. Hyönteiset ja kasvit voivat joutua siis keskenään epätahtiin!
  • Luonnonpölyttäjät eivät sopeudu uuteen ilmastoon. Tutkijat ovat jo havainneet, että esimerkiksi Fijillä viileämpään ilmastoon sopeutuneet villipölyttäjät ovat jo kärsineet ilmaston lämpenemisestä.
  • Ilmastonmuutoksen vaikutus hunajasatoon? Suomessa yhdestä pesästä saatava satomäärä on keskimäärin Euroopan suurin, 40 kiloa/pesä/vuosi (mutta pieni pesämäärä suhteessa moniin maihin). Meillä on runsas ja monipuolinen kasvillisuus, emmekä kärsi kuivuudesta, joka haittaa kasvien mesimistä (tosin sadetta saisi olla joinain kesinä vähemmän). Tuleeko tämä muuttumaan pitkän ajan kuluessa? Huonompaan vai parempaan suuntaan?
Mehiläisillä ja muilla pölyttäjillä on niin valtava merkitys meille ihmisille, että alkaa ihan jännittämään, kun miettii mitä vaikutuksia ilmastonmuutoksella voisi olla. Tutkijat sanovat, että osa ilmastonmuutoksen aiheuttamista muutoksista on väistämättömiä, joten niihin on taloudellisesti kannattavinta sopeutua ennakkoon. ”Jos toimet aloitetaan oikein, Suomi voi hyötyä muuttuvasta ilmastosta”, Luken raportissa sanotaan. Ottamatta kantaa siihen, kuka hyötyy ja kuka ei, nyt tarvitsisimme pikaisesti tutkimusta ilmastonmuutoksen vaikutuksista pölyttäjiin Suomessa!

-Tuula

keskiviikko 15. maaliskuuta 2017

Mehiläiskasveja puutarhassa ja luonnossa



Ota talteen pölyttäjäystävällisiä vinkkejä puutarhakasvien valintaan!


Kasvit ja niiden pölyttäjät ovat erittäin monimuotoinen yhdistelmä. Monet kasvit ovat pitkälle erikoistuneet juuri tiettyihin pölyttäjiin. Näihin kuuluvat iso kirjo hyönteisiä kovakuoriaisista muurahaisiin, sääskiin ja mehiläisiin.

Jos mielii valita pölyttäjiä ajatellen puutarhakasveja, on tärkeää muistaa että pölyttäjät tarvitsevat ruokaa (eli siitepölyä ja mettä tarjoavia kukkivia kasveja) varhaiskeväästä myöhäiseen syksyyn. Eivät pelkästään keskellä kesää. Tässä vinkkejä 2- ja monivuotisten puutarhakasvien valintaan.


  • Luonnonpölyttäjät hyötyvät puutarhasta, jossa on paljon kukkivia kasveja keväästä syksyyn. Pienetkin alueet yhtä kasvia ovat sopivia. 
  •   Tarhamehiläinen tarvitsee kuitenkin vähän isompia alueita samaa mehiläisille sopivaa kasvia. Yksi iso kukkiva puu tai pensas on sinänsä mehiläisillekin riittävä. 
  • Erilaisia perhosia pihaansa toivovan on huolehdittava alueelle aikuisten perhosten ruokakasvien lisäksi myös perhostoukille sopivia kasveja.

  • Pölyttäjille parhaiten sopivat kasvit, joissa on yksinkertainen kukka.
  • Jos kasvin kukka on avoin ja siinä on suuri määrä heteitä, se on usein hyvä kasvi pölyttäjille, vaikka mesimäärä olisikin pieni. 
  • Tarhamehiläinen ei tosin ole kovinkaan innoissaan päiväkakkarasta ja sen sukulaisista, vaikka niissä onkin hyvin siitepölyä. Meden tuotto niillä on vähäistä. 
  • Ruusut ovat pääasiassa vain hyviä siitepölykasveja (yksinkertaisella kukalla kukkivat), ne eivät yleensä tuota mettä ollenkaan.

  • Valko/alsikeapilat ja kurjenpolvet ovat hyviä yleiskasveja mehiläisniitylle monenlaiseen maaperään ja erilaisiin olosuhteisiin.
  • Puna-apila on hyvä siitepölykasvi mehiläisille. Bjursele-lajike on lyhyttorvisempi ja siitä mehiläiset saavat myös mettä.
  • Keväällä monet esikot ovat hyviä kasveja perhosille ja emokimalaisille, mutta eivät kiinnosta kovinkaan suuresti mehiläistä. Mettä on vähän ja kukkatorvi on kapea ja pitkä.
  • Kasvi, jonka kukassa kukkatorvi on kovin pitkä ja kapea tai siinä on pitkä kapea kannus, johon mesi erittyy, soveltuu yleensä parhaiten perhosille, vaikka kukka tuottaisikin runsaasti mettä.
  • Jos siitepölyä on kukassa hyvin saatavilla, muutkin pölyttäjät voivat käydä sitä hakemassa.
  • Kevään sipulikasveista suosituimpia mehiläisille ovat sinililjat, kevättähti, helmililjat ja krookukset (tarhamehiläinen hakee pääsääntöisesti vai siitepölyä krookuksesta, koska mesi on niin syvällä kukkatorvessa).
  • Kesäkuussa kukkivat jättilaukat, joissa mehiläiset ja muutkin pihan pölyttäjät vierailevat mielellään.
  • Monet mehiläisille sopivista kasveista ovat kovia leviämään, mm. pelto-ohdake, voikukka, rantaminttu, jättipalsami ja vuohenherne.
  •  Kultapiiskun puutarhamuodotkin leviävät jo hurjaa vauhtia pääkaupunkiseudun ympäristön joutomailla. Kanadanpiisku, isopiisku sekä korkeapiisku on listattu haitallisten vieraslajien listalle.  Samoin siellä on etelänruttojuuri ja jättipalsami.
  • Ruotsinraunioyrtti, tummarohtoraunioyrtti, valkoraunioyrtti, rehuvuohenherne ja japaninruttojuuri ovat vieraslajilistalla tarkkailtavien tai paikallisesti haitallisten lajien listalla. Kts.  www.vieraslajit.fi


·         Lue lisää: SML:n nettisivuilla on Luonnon ja kotipuutarhan mehiläiskasveja -esitys, johon on listattu medentuottoon vaikuttavia asioita. www.polytys.fi/mehilaiskasvit/
Teksti ja kuvat: Tarja Ollikka

perjantai 24. helmikuuta 2017

Mehiläisteko 8: Tee laskiaispulla hunajalla

Mantelimassa vai hillo? Ei tarvitse laittaa kumpaakaan, kun laskiaispullan väliin laittaa mahtavaa, pehmeää hunajaa. Myös pullataikinan voi hyvin tehdä vaihtamalla sokerin hunajaan. Tämä resepti on myös maidoton ja munaton.

Laskiaispulla hunajalla n. 20 kpl (munaton, maidoton)

  • 2,5 dl soija- tai kaurajuomaa
  • 25 g tuorehiivaa (tai 1 pss kuivahiivaa)
  • 0,5 tl suolaa
  • 0,7 dl pehmeää, suomalaista hunajaa
  • 1 tl kardemummaa
  • 75 g maidotonta, leivontaan sopivaa kasvimargariinia (esimerkiksi sininen Keiju)
  • n. 8 dl vehnäjauhoja
  • voiteluun vesi-sokeriseosta, päälle raesokeria
Pullien väliin
  • pehmeää hunajaa
  • kaura- tai soijavispiä
  1. Lämmitä neste kädenlämpöiseksi ja murenna sen sekaan hiiva. Jos käytät kuivahiivaa, sekoita se pieneen jauhomäärään ja lisää 40-asteiseen nesteeseen.
  2. Lisää suola, hunaja, kardemumma, osa vehnäjauhoista sekä pehmeä margariini.
  3. Lisää taikinaan jauhoja ja vaivaa taikinaa käsin niin kauan, että taikina on kimmoisaa ja irtoaa kulhon reunoista. Toki voit tehdä pullataikinan myös monitoimikoneen vaivaustoiminnoilla.
  4. Peitä taikinakulho liinalla ja anna kohota noin puoli tuntia vedottomassa paikassa.
  5. Leivo taikina pulliksi haluamallasi tavalla ja anna pullien kohota. Voitele vesi-sokeriseoksella ja ripottele päälle raesokeria. Paista 225-asteessa 8-10 minuuttia tai kunnes pullat ovat saaneet kauniin värin.
  6. Kun pullat ovat jäähtyneet, leikkaa pala yläosaa pois. Laita pullapalojen väliin lusikallinen pehmeää, kotimaista hunajaa ja hyvin vatkattua kaura- tai soijavispiä.


Sata mehiläistekoa on SML:n 100-vuotisjuhlavuoden kampanja. Sata mehiläistekoa jakaa erilaisia vinkkejä mehiläisten ja muiden pölyttäjien tukemiseen sekä lisää tietoa hunajasta, pölyttäjistä, kasveista ja pölyttäjien merkityksestä ruoantuotannolle. Sata mehiläistekoa julkistetaan Hunajalla höystettyä -blogissa.

keskiviikko 15. helmikuuta 2017

Mehiläisteko 7: Lue mehiläisiä käsittelevä romaani



Lukeminen on minulle tärkeä harrastus. Olen varmasti myös oppinut todella paljon kaunokirjallisuudesta.

Myös mehiläiset ovat mukana monessa romaanissa. Suomalaisista oleellisin, ja ehkä ainoa, jossa mehiläisillä on merkittävä rooli, on Johanna Sinisalon Enkelten verta.

Sinisalon kirjassa pohditaan paljon mehiläiskatoa. Mehiläiskato on teemana myös viime vuonna suomeksi ilmestyneessä, norjalaisen Maja Lunden Mehiläisten historia -romaanissa.

Mehiläisten sukupuutto on läsnä myös Douglas Couplandin Generation A -kirjassa, jota käsittääkseni ei ole suomennettu. Tämä on vielä omalla lukulistallani.

Suomeksi löytyy myös Sue Monk Kiddin Mehiläisten salaisuudet -romaani.

Ja jos haluaa lukea romaania, jossa todella ollaan mehiläispesässä, niin silloin vaihtoehtona on Laline Paullin The Bees -kirja. Tätäkään ei ole, ainakaan vielä, suomennettu.

Vaikka näissä kirjoissa on paljon oppia mehiläisistä ja mehiläishoidosta, niin usein niissä on myös jonkin verran pieniä virheitä tai kirjailijan ottamia taiteellisia vapauksia. Ihan kaikkea ei siis kannata uskoa, mutta jokainen mehiläisromaani tuo silti hienon välähdyksen pölyttäjien maailmaan.

Tartu siis romaaniin ja lennähdä mehiläisten maailmaan!

- - - -

"Ja sitten", August sanoi, "on tietysti kuningatar seuralaisineen."
"Onko sillä seuralaisia?"
"Onpa hyvinkin, ne ovat kuin seuraneitejä. Ne ruokkivat ja kylvettävät sen, huolehtivat ettei sen ole liian kylmä tai kuuma - mitä milloinkin tarvitaan. Ne ovat aina emon ympärillä hössöttämässä. Olen nähnyt niiden jopa hyväilevän sitä."
August pani kypärän takaisin päähänsä. "Varmasti itsekin tarvitsisin vähän lohdutusta, jos laskisin munia kaiket päivät viikosta toiseen."

Sue Monnk Kidd: Mehiläisten salaisuudet (Bazar 2005)




Sata mehiläistekoa on SML:n 100-vuotisjuhlavuoden kampanja. Sata mehiläistekoa jakaa erilaisia vinkkejä mehiläisten ja muiden pölyttäjien tukemiseen sekä lisää tietoa hunajasta, pölyttäjistä, kasveista ja pölyttäjien merkityksestä ruoantuotannolle. Sata mehiläistekoa julkistetaan Hunajalla höystettyä -blogissa.