![]() |
Kennohunajaa (Kuva: Tarja Ollikka) |
Koska hunajatuotteita on monenlaista, sekoittuu helposti mitä milläkin tarkoitetaan. Asia on askarruttavat monia, joten listasin yhteen yleisimpiä termejä selventämään asiaa.
Hunajavalmiste on hunajapohjainen tuote, johon on saatettu lisätä esim. marjarouhetta tai aromaattista öljyä. Hunajatuotetta, johon on lisätty jotain muuta raaka-ainetta, kutsutaan aina valmisteeksi, se ei siis ole 100-prosenttista hunajaa.
Kuumentamaton hunaja: Hunaja-asetus määrittää, ettei hunajan entsyymejä saa tuhota tai merkittävästi heikentää kuumennuksella. Hunajan terveelliset ominaisuudet säilyvätkin parhaiten, kun sitä ei
kuumenneta yli 40 asteiseksi. Kotioloissa kiinteän hunajan muuttaminen juoksevaksi esim. vesihauteella.
![]() |
Villipesät ovat harvinaisia Suomen luonnossa (kuva: Tom Vilja) |
Kennohunaja on linkoamatonta hunajaa, eli hunaja myydään omassa kennossaan. Hienoa herkkua luonnollisessa pakkauksessaan! Vahasta tehdyn kennon voi syödä tai sen voi pureskella ja heittää pois purkan tapaan.
Myös villihunajasta
tulee aika ajoin tiedusteluja. Villihunajaa ei Suomesta saa, kaikki mehiläispesämme ovat tarhaajien hoitamia. Mehiläiset voivat toki
kesän aikana tehdä pesän luontoon esim. onttoon puuhun, mutta se, että jossain
olisi kotimaista villihunajaa myynnissä, ei onnistu näillä leveyksillä. Mehiläiset eivät yleensä talvehdi
meillä luonnossa.
Luomuhunajan
tuotanto eroaa hiukan tavanomaisesta hunajan tuotannosta. Luomutuotannossa mehiläistarha tulee sijoittaa
siten, että lähellä sijaitsevat mesikasvit ovat pääosin luonnonmukaisesti
viljeltyjä tai luonnonkasveja. Luomutarhojen on sijaittava vähintään
kuuden kilometrin päässä vilkkaista teistä tai
jätteenkäsittelylaitoksista, ja luomumehiläisille talviruuaksi annettavan sokerin on oltava
luomusokeria. Mehiläisille ei saa syöttää siitepölyn
korvikkeeksi muuta kuin pesän itse tuottamaa siitepölyä.
Hienoa, että erilaiset hunajat ovat herättäneet kiinnostusta. Hunajasta on moneksi!
Muistakaahan ottaa hunaja jossain muodossa avuksi nyt talviflunssan aikaan - vaikkapa teen seassa tai kennohunajana syötynä.
Päivitys 7.6.2014: Aiheesta lisää blogitekstissä "Raa'asti hunajasta eli hunajan laadusta ja sen tutkimisesta".
Hienoa, että erilaiset hunajat ovat herättäneet kiinnostusta. Hunajasta on moneksi!
Muistakaahan ottaa hunaja jossain muodossa avuksi nyt talviflunssan aikaan - vaikkapa teen seassa tai kennohunajana syötynä.
Päivitys 7.6.2014: Aiheesta lisää blogitekstissä "Raa'asti hunajasta eli hunajan laadusta ja sen tutkimisesta".
Evira on antanut asiaa sivuavat ohjeet: http://www.evira.fi/files/attachments/fi/evira/lomakkeet_ja_ohjeet/elintarvikkeet/pakkausmerkinnat/hunaja_nimen_kaytto.pdf
VastaaPoistaKysyisin silti, voidaanko puhtaat makuhunajat, kuten mustikka-, puolukka- ja hillahunaja kypsyttää kunnolla eli peittää ennen linkoamista koska niiden kukkimisaika on lyhyt?
Kysyn vielä hunajan lämmittämisestä, koska juoksevan ja kiteettömän hunajan valmistaminen edellyttää lämmittämistä noin 70 asteeseen siksikin pitkäksi aikaa että kiteet sulavat täysin, näin tehdään kauppakunnostuksen yhteydessä. Onkohan tämä edes hunaja-asetuksen mukaista?
Mehiläinen-lehdessä 1/2010 vai oliko se 1/2011 oli juttua ruotsalaisesta tutkimuksesta, jossa todettiin, että hunajan ominaisuudet ova parhaimmilla 1-2 viikon päästä linkouksesta fermentoitumisen johdosta. Onkohan asiaa tutkailtu sen jälkeen, lehdessä muistaakseni luvattiin palata asiaan myöhemmin.
Mehiläiset valmistavat samalla tavalla niin lajihunajat kuin sekakukkahunajatkin. Valmistusprosessi on siis sama, tosin hunajan valmistumisaika riippuu ko. kasvin medenerityksen pituudesta. (Mainitsemasi makuhunaja ja lajihunaja ovat eri asioita. Tässä tarkoitat lajihunajaa, joka on tietystä kasvista/alueelta peräisin olevaa hunajaa kun taas makuhunaja on hunajavalmiste, johon on lisätty jotain makuainetta, esim. piparminttua.)
VastaaPoistaHunajan kiteytymisominaisuudet riippuvat alkuperäkasveista. Osa suomalaisista hunajista pysyy juoksevana jopa useita vuosia. Täällä toimistolla on noin 10 vuotta vanha horsmahunajapurkki, joka ei ole vieläkään kiteytynyt. Hyvillä laitteilla hunajan sulatus tapahtuu siten, että sulanut hunaja siirretään aina pois, jolloin sen lämpötila ei ehdi juurikaan nousemaan. Myös juokseva suomalainen, kuumentamaton hunaja kiteytyy ajan myötä, mutta sen saa helposti juoksevaksi esim. vesihauteessa. EU:n hunajadirektiivin mukaan hunajaa ei saa olla kuumennettu siten, että sen luonnolliset entsyymit tuhoutuvat tai merkittävästi heikentyvät.
Käytännössä hunaja on parasta heti linkouksen jälkeen. Jos haluaa syödä viimeisen päälle hyvää hunajaa myös myöhemmin satovuonna, kannattaa pakastaa hunaja mahdollisimman pian linkouksen jälkeen. Hunajaan pätee samat lainalaisuudet kuin kaikkiin elintarvikkeisiin – ne ovat tuoreina parhaita! Normaalisti säilytettynä hunaja on asetuksen mukaista vielä 8 vuoden kuluttua sen linkoamisesta.