torstai 19. joulukuuta 2013

Hunaja, saippua tai kuningatarmehiläinen ehtivät vielä joululahjaksi

Ei liene yllättävää, että suosittelen joululahjapaketteihin hunajaa, mehiläisvahakynttilöitä tai mehiläistuotteita hyödyntävää kosmetiikkaa. Monet pienet suomalaisyritykset valmistavat esimerkiksi hunajaisia saippuoita tai saunahunajia, joita löytyy ainakin ekokaupoista ja saunomistarvikkeisiin enemmän erikoistuneista myymälöistä.

Mutta jos tavaralahjan ostamiseen ei ole aikaa tai se ei tunnu muuten sopivalta, niin mehiläisiä voi hankkia myös hyväntekeväisyyslahjana.

Kansainvälisen solidaarisuussäätiön kautta voi lahjoittaa kymmenellä eurolla kuningatarmehiläisen Nicaraguaan. Mehiläispesän lahjoitushinta on 95 euroa.

Yli puolet nicaragualaisista mehiläistarhaajista on naisia. Yksi heistä on on Gloria Centano.
Gloria Centenolla on nyt toistasataa mehiläispesää. Hän on osaava, ammattitaitoinen mehiläistarhuri.
”Hunajasato vaihtelee vuodesta toiseen sateiden ja kukintojen mukaan”, Gloria kertoo. ”Mehiläishoitajan elinkeino on siis aina hiukkasen epävarmalla pohjalla, mutta kyllä siitä palkan saa.” Gloria saa hunajasta noin 400 euron kuukausitulot, mikä vastaa Nicaraguassa keskiluokan ansiotasoa."

Lahjoitetuilla kuningatarmehiläisillä on tärkeä tehtävä. Niiden avulla voidaan kasvattaa rauhallisia, työteliäitä ja kestäviä mehiläiskantoja, kertoo Jukka Pakkala blogitekstissään.

Nicaragualaisia mehiläispesiä.
(Kuvat: Solidaarisuus)
"Ulkomaisten mehiläisemojen mukana olisi Nicaraguaan voinut tulla tauteja, joita maassa ei vielä ole.  ”Ulkomaisiin kuningattariin perustuvassa jalostuksessa olisi menetetty Nicaraguan nykyisten kantojen arvokkaita ominaisuuksia.”

Emonkasvatus aloitetaan niin, että nuori toukka siirretään litteäpäisellä neulalla emokennoon, missä työläismehiläiset ruokkivat toukkia. Kuoriutuvat emot laitetaan yksitellen parituspesiin, joiden vieressä sijaitsevat kuhnurien pesälaatikot. Emot lehahtavat aikanaan parittelulennolle kuhnurien kanssa. Kun sekä emot että kuhnurit ovat peräisin kannoista, joilla on haluttuja ominaisuuksia, saadaan aikaan erinomaisia mehiläisiä.

Tierra Nuevan pienet laatikot keskellä metsää ovat jo tuottaneet yli tuhat hyvälaatuista mehiläisemoa. Se ei ole vielä hätkähdyttävän suuri määrä, mutta tärkeä prosessi on saatu liikkeelle."

maanantai 16. joulukuuta 2013

Hunajainen kahvikakku on helppo joulun leivonnainen

Tämä on mielestäni
paras kahvikakkuresepti ainakin näin joulun aikaan, ja on tätä myös moni maistaja kehunut. Kakku on helppo tehdä, eikä siihen tarvita erikoisaineksia. Kakku on kahvin ansiosta varsin kostea, joka miellyttää minua.

Ja jos vielä haluaa plussapuolia hakea, niin kakkuun saa käytettyä keitetyn kahvin pannunpohjat sekä kuivahtaneet rusinat.

Tänä vuonna ruokajätteen vähentämisestä on puhuttu todella paljon, ja kahvi on yksi suomalaisten eniten poisheittämä elintarvike. MTT:n Esa Aro-Heinilän esityksen mukaan poisheitetystä kahvista kertyy kotitalouksissa vuosittain keskimäärin 41 euron turha rahallinen tappio henkeä kohden (Aro-Heinilän termi on ruokajätteestä kertyvä kulutusmeno). Mitään muuta elintarvikeryhmää ei heitetä pois yhtä suuren rahamäärän verran.

Eli siis ne kylmät kahvit kannattaa jo rahallisista syistä hyödyntää leivonnassa.

Hunajapurkistahan teenjuoja saa rippeet parhaiten hyötykäyttöön, kun laittaa purkkiin lämmintä vettä, huljauttelee sitä siellä hetken ja kaataa hunajaveden teehen.

Mausteinen kahvikakku

150 gr margariinia tai voita
200 gr hunajaa
75 gr sokeria
2 kananmunaa
1,5 dl kahvia
1,5 dl rusinoita
1,5 tl soodaa
4,5 dl vehnäjauhoja
1 tl kanelia
1 tl neilikkaa
0,5 tl kardemummaa

Vatkaa voi tai margariini, hunaja ja sokeri vaaleaksi ja kuohkeaksi. Lisää munat yksi kerrallaan. Lisää mausteet, rusinat ja vahva kahvijuoma. Sekoita sooda jauhoihin ja lisää jauhot taikinaan. Voitele ja korppujauhota reiällinen kakkuvuoka. Kaada taikinaa vuokaan.

Paista kakkua 175-asteisessa uunissa noin 45 minuuttia tai kunnes se on kypsä ja alkaa irrota vuoan reunoista.

keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Hunajapipareiden historiasta löytyy mm. hedelmällisyysriittejä

Joskus käy niin, että kiinnostavaan sesonkiruokareseptiin törmää vasta silloin, kun sen toteuttaminen on jo liian myöhäistä. Näin kävi tänään, kun lueskelin Kantria ja Kristiina Hurmerinnan kolumnia sekä hänen kertomaansa perinteistä Torunin hunajapipareiden reseptiä.

"Reseptin juuret ulottuvat aina 1200-luvulle saakka. Eikä historia toki siihen tyssää vaan hunajaleipiä on käytetty uhrileipinä ja hedelmällisyysriittien osana kautta aikojen."

"Keskiajalla Nürnberg ja Torun taistelivat Euroopan piparkakkuherruudesta. Hunajaleipurit pistivät parastaan. Reseptejä ja niksejä varjeltiin kuin valtiosalaisuuksia. Vakoilijat kiertelivät leipomoiden ympärillä."
Hurmerinnan vinkkaama resepti ei ole mikään pikapipariohje: "Anna taikinan seistä viileässä paikassa vähintään viikon. Mielellään viikkoja."

Ehkä siis ensi vuonna muistan tuon ohjeen.Tämän vuoden joulupiparileivonnan suoritin vanhalla tutulla hunajapipareiden reseptillä.

Tosin oleellisinta tässä piparisessiossa on koristeellisten pipariluomusten tekeminen yhdessä kavereiden kanssa.
Tänä vuonna käytin piparimuotteina
myös lapsen lelulaatikon tuotteita.

Hunajapiparit

200 gr hunajaa
200 gr sokeria
50 gr voita/margariinia
2 rkl piparkakkumaustetta (tai vastaava määrä itse sekoitettuja mausteita:kardemummaa, kanelia, neilikkaa, inkivääriä...)
1/4 tl suolaa
1 muna
0,5 dl maitoa
2 tl soodaa
n. 600 gr vehnäjauhoja

Kiehauta kattilassa hunaja, sokeri, rasva ja mausteet. Jäähdytä seos ja lisää joukkoon keskenään sekoitetut kuivat aineet sekä maito ja muna. Anna taikinan kovettua kylmässä (miel. seuraavaan päivään).
Ja lopputuloksena oli kavereiden
kanssa luotua värikästä piparitaidetta.
Kaaviloi taikinasta ohut levy. Ota siitä muotilla piparkakkuja.
Paista 175-asteen lämmössä n. 10 minuuttia. Paistoaika vaihtelee uunin ja piparkakkujen paksuuden mukaan, joten muista tarkkailla paistumista, jotta piparit eivät pala.
Jäähtyneet piparit voi koristella sokerivesikuorrutuksella ja esimerkiksi makeisilla.

tiistai 3. joulukuuta 2013

Keitä ovat 1960-luvun hunajamainosten lapset?

Valokuva-arkistoissamme on mainostarkoitukseen otettuja kuvia lapsista, jotka nauttivat hunajaa. Kyseisiä kuvia on aikanaan siis käytetty hunajamainonnassa, ja niitä löytyy esimerkiksi 1960-luvun Mehiläistalous-lehdestä.

Äkkiseltään lehdistä en löytänyt tietoa, keitä nuo lapset ovat. Se voisi lukea ehkä liiton vanhoissa kokouspöytäkirjoissa, mutta niiden läpikahlaamisessa olisi iso työ.

Siksi ajattelin kokeilla, jos nettiverkostojen kautta löytyisi apu. Tunnistaako joku siis näitä  hienoja hunajan mainoskasvoja vuosikymmenten takaa?