tiistai 30. syyskuuta 2014

Valitse syksyn kukkasipulit mehiläisten iloksi



Mehiläinen kevättähdellä.
Mehiläisten vuosi alkaa olla kohta pulkassa. Koko kesä puurrettiin kukkien kimpussa ja kohta talvipallo kutsuu ahkeria työläisiä. Aikaisin keväällä mehiläiset ovat toivottavasti vahvoina jälleen uuteen vuoteen. Silloin ne tarvitsevat runsaasti proteiinirikasta siitepölyä, jotta toukat kehittyisivät ja pesä vahvistuisi. Myös mettä aletaan kerätä keväällä heti kun säät sallivat.

Sinä voit auttaa mehiläisiä kevättä varten jo nyt. Syksyn kukkasipulien istutus on parhaillaan ajankohtaista ja kukkasipulien joukossa on paljon hyviä mesikasveja mehiläisille ja muille pölyttäjille.

On hyvä, jos istutat suuren ryhmän tiettyä sipulia, jolloin kukista muodostuu kaunis ja mehiläisille käyttökelpoinen alue. 


Balkaninvuokko ei vuokkojen tapaan anna mettä mutta siitepölyä kyllä.
Paras istutusaika sipulikasveille on syys-lokakuussa, kun maan lämpötila on laskenut alle 10 asteen. Tämä on riittävän aikaisin, jotta sipulit ehtivät juurtua, mutta kuitenkin sen verran myöhään, että ne eivät ehdi aloittaa kasvuaan. Sipuleita voi toki istuttaa niin pitkään kun maan on sula, mutta myöhään istutetut sipulit juurtuvat myöhemmin ja vastaavasti kukinta siirtyy myöhemmäksi.



Parhaita paikkoja ovat lehtipensaiden tai puiden alustat, kukkapenkit ja hoidetut niittyalueet, jotka ovat keväällä valoisia ja kesällä varjoisia. Puutarha-tuntijamme Tarja myös muistuttaa, että sipulikasvien lehtien pitää saada rauhassa kuihtua ja siementen kehittyä, joten nurmikko, joka leikataan heti kesän alussa ei ole hyvä paikka sipulikasveille.

Tässä tietoa eräiden kevään sipulikasvien meden- ja siitepölyn annosta:

Asteikko 0-3 (0=ei tuota, 3=erinomainen siitepöly- tai mesikasvi)



Kasvi
Mesi
Siitepöly
Balkaninvuokko
0
3
Helmililja
3
1
Idänsinililja
2
1
Kevätkello
1
1
Kevättähti
2
1
Krookus
1
3
Lumikello
1
1
Pikarililjat
1
1
Talventähti
2
3
Tulppaani
0
3
Valkonarsissi
1
2

(Taulukko: Tarja Ollikka)

Puutarhaliitolta kerrotaan, että uusia sipulikukkalajeja tulee markkinoille varsin vähän. Uusia lajikkeita sen sijaan putkahtelee säännöllisin väliajoin. Kestosuosikkeja ovat vuodesta toiseen tulppaani ja narsissi sekä krookukset eri lajikkeineen.

maalis-huhtikuussa kukkivia:
Lumikello
Posliinihyasintti
Sinililja
Kevättähti

huhtikuussa kukkivia:
Helmililja
Krookukset
Käenrieskat
Aikaiset tulppaani- ja narsissilajikkeet

toukokuussa kukkivia:
Suurin osa tulppaaneista ja narsisseista
Pikarililjat

kesäkuussa kukkivia:
Jotkin myöhäiset tulppaani-  ja narsissilajikkeet
Erilaiset laukat

Lue perusohjeet kukkasipulien istuttamiseen Marttojen sivuilta. Ja laita sormet multaan!

-Tuula


Krookus kukkii aikaisin keväällä.

perjantai 26. syyskuuta 2014

Helsinkiläishunajaa eläinsuojeluyhdistyksen kissojen hyväksi

Hunaja kuin kissa: purkki
nimettiin Oro-kissan mukaan.
(kuva: Anneli Miljard)
Helsinkiläisellä Anneli Miljardilla on paitsi mehiläisiä, niin myös kissoja. Kun hunaja ja kissat yhdistettiin, syntyivät kissojen mukaan nimetyt hunajat. Yksi Oro-hunajapurkki päätettiin myydä omassa huutokaupassa Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen kissalan hyväksi.

Miljard kertoi tarinan mehiläishoitajien Facebook-ryhmässä:

"Nimesin hunajani kissojeni mukaan: juokseva kullavärinen sai nimekseen Oro (esp. kulta) kuvassa näkyvän vanhemman kullansävyisen notkean ja temperamenttisemman kissani mukaan, paksuksi kiteytetty vaalea hunaja puolestaan sai nimensä nuoremmalta hopeanhohtoiselta ja sävyisän tanakalta Silvialta.

Juoksevaa Oro-hunajaa tuli pantua purkkeihin niin vähän, että sitä riitti myyntiin vain muutamalle läheisimmälle kissahullulle, joten siitä tulikin himoittua harvinaisuutta. 

Yksi Oroa halunnut kaverini keksi sitten, että pane edes yksi purkki huutokauppaan, ja kun huutokaupan tuoton kohteeksi keksittiin vielä Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen kissala, saattoi nettihuutokauppa alkaa. 

Jännittävään huutamiseen osallistui kymmenkunta, ja loppusuoralla Oro-purkista käytiin kovaa taistelua. Voiton veti lopulta idean keksineen kaverini oma 35 euron huuto 330 gramman purkista, jolloin hunajan kilohinnaksi muodostui vaatimattomat 110 euroa. Todellakin kultaa purkissa! 
Huutajan puoliso epäilee siippansa mielenterveyttä... No, Hesy saa ostettua tällä vähän sapuskaa kissalaan ja meillä kaikilla oli varsin hauska huutokauppailta." 


torstai 25. syyskuuta 2014

"Hunajassani on sokeria!"

Hunajaan voi muodostua kiteitä,
jotka muistuttavat sokeria.
Massa voi laskeutua pohjalle ja
nestemäisempi hunajakerros nousta pinnalle.
Hunaja on käyttökelpoista,
mutta sen käymisriski voi olla kasvanut.
Pari viikkoa sitten sain yhteydenoton närkästyneeltä hunajankuluttajalta. Hän oli vakuuttunut, että markkinatapahtumasta ostettuun, kotimaiseen hunajapurkkiin oli laitettu mukaan karkeaa sokeria, "joka on laskeutunut pohjaan niin, että pohjasta voi puhua hunajoituna sokerina".

Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun sain kuulla tällaisen sokeriepäilyn. Onneksi vastaaminen on aina helppoa.

Kyseessä ei ole sokerin lisäys, vaan hunajaan kuuluva kiteytymisprosessi. Tällöin hunajaan voi muodostua hyvin sokerimaisia kiteitä tai "kokkareita" tai pohjalle sokerimaista massaa. 

Hunajat kiteytyvät eri nopeudella ja eri tavoin riippuen mm. alkuperäkasveista. Hunajantuottaja voi vaikuttaa kiteytymiseen myös käsittelyillä. Karkeat kiteet ovat joidenkin mielestä ehkä epämiellyttäviä, mutta hunaja on silti täysin käyttökelpoista.

Olen törmännyt myös epäilyyn, että hunajassa olisi sokeria, koska hunaja maistui niin makealta. Todellisuudessahan hunaja aistitaan sokeria makeammaksi, joten makeusaisteikolla hunajahuijauksia ei voi päätellä. Hunajat maistuvat erilaisilta, joten joku hunaja voi olla makeampaa kuin toinen.

Hunajahuijausta ei oikein voi päätellä myöskään hunajan väristä, rakenteesta tai juoksevuudesta. Nämä kaikki tekijät vaihtelevat suuresti eri hunajien välillä.

Kotimaisten hunajien kohdalla ei SML:n pistokokeissa ole havaittu sokeria. Kotimaiselle hunajantuottajalle sokerin lisääminen pakkaukseen olisi järjetöntä: hyöty on pieni ja kiinnijäämisriski suuri. Työstään ylpeä mehiläistarhaaja varmasti yleensä lähinnä tyrmistyy, jos joku epäilee, että hän on sekoittanut hunajiinsa sokeria.

Viime aikoina ulkomailta paljastuneet sokerilla jatkettujen hunajahuijausten kohteena ovat erityisesti juoksevat hunajat. Hunajaan voidaan sekoittaa mukaan melassia tai muuta sokerista valmistetta. Sitä ei välttämättä voi maussa erottaa.


Ja tietysti hunajassa on sokeria, mutta ei sitä kaupan kidesokeria. Hunajassa on noin 25 erilaista sokeria. Suomalaisessa hunajassa on keskimäärin 40 prosenttia hedelmäsokeria, 35 prosenttia rypälesokeria ja prosentti ruokosokeria, mutta nämä sokeripitoisuudet vaihtelevat mesikasvista riippuen. Eri sokerien määrät ovat ratkaisevia kiteytymisprosessia ajatellen.

Hunaja-nimellä myytävän tuotteen on siis sataprosenttisesti hunajaa eli alkuperän on oltava kukkien medestä tai esimerkiksi kirvojen mesikasteesta. Hunajaan ei saa sekoittaa sokeria eikä mitään muutakaan. Hunajavalmisteissa taas voi olla mukana mm. erilaisia makuaineita, yrttejä tai muita ainesosia.